Nyt on eläinlääkärissä käyty, lääkkeet syöty ja sairausloma lusittu. Kovinkaan paljon viisaammaksi ei tultu, mutta onneksi mistään vakavasta ei ole kyse.

 

Lekuri sanoi heti kun kuuli oireet, että sydänvika. Sydän ja keuhkot kuitenkin kuulostivat normaaleilta. Lääkäri mittasi myös lämmön, sekin oli normaali. Otettiin parit röntgenit keuhkoista ja sydämestä, kaikki siellä ok, Toisessa keuhkossa oli imusolmukealueella jotain tummentumia, mutta siitä ei kuulemma tarvitse olla huolissaan. Sitten J pölläytettiin ja jäätiin käytävälle odottelemaan pojan nukahtamista. Kun Jäynä nukkui, se vietiin toiseen huoneeseen enkä enää saanut mennä mukaan. Siellä lääkäri tutki Jäynän nielun ja otti verikokeita. Nielussa oli kurkunpään rustot ärtyneet, muuten kaikki ok. Sain Jäynän takaisin ja odoteltiin sen heräämistä ja verikokeiden tuloksia. Vihdoin saatiin verikokeiden tulokset, kaikki ok.

Lääkäri tuli siihen tulokseen, että Jäynällä mahahapot nousevat nieluun ja ärsyttävät sitä. Saatiin mahan limakalvon suojalääkettä ja happosalpaajia. Lisäksi sairausloma ja ohje antaa kevyttä ja helposti sulavaa ruokaa.

 

Jäynä ei kauheasti ilahtunut kun röntgenit piti ottaa niin, että koira on selvin päin. Näin taataan se, että keuhkoissa on mahdollisimman paljon ilmaa. Pikkusen tuli vänkyröitä kuvia kun ukko hieman esitti mielipidettään asiasta, mutta onnistuneet otokset kuitenkin. Nelisen tuntia taisi klinikalla vierähtää ja kotona oli hyvinkin rauhallinen poika, lähinnä J vain nukuskeli päätään selväksi.

 

Lääkäri katsoi myös Jäynän jalan, se oli hyvä eikä sille tarvinnut tehdä mitään. Se paranikin hienosti vaikka olikin aika pahan näköinen.

 

Onneksi ei ollut mitään vakavaa. Muutama yö tuli valvottua ja kyllä lääkärissä pelotti. Varsinkin sen jälkeen kun lääkäri mainitsi sen sydänvian. Onneksi Jäynä on taas oma iloinen ja vauhdikas itsensä <3

 

Karvanlähtö? Ai mikä karvanlähtö?