Hyviä ja huonoja kuulumisia. Ensin hyvät. Jäynän kanssa ollaan edistytty treeneissä, alkaa jo keskittymiskykyä löytyä aina sillointällöin. Tottiksia ollaan vaan tehty kun mulla ei ole autoa niin en muihin treeneihin pääse. Noutoakin ollaan opeteltu, erilaisia esineitä jätkä pitää nätisti ja nälväämättä. Toistaiseksi palauttaa ainoastaan patukkaa ja palloa kun nouto on vaan niin yök. Pikkuhiljaa :)

Sitten hunot. Jäynä meinasi purra naapuria tänään. Oltiin ihan normaalisti lähdössä lenkille. Ulko-oven vieressä on penkki jossa naapuri istuskeli lukemassa kirjaa, Jäynä pelkäsi naista niin paljon, että karvat pystyssä ja hampaat irvessä murisi ja hyökki kohden. Naapuri ei vilkaissutkaan Jäynää päin eikä päästänyt pihaustakaan, keskittyi vaan kirjaansa. En tiedä mikä siinä tilanteessa oli niin pelottavaa Jäynän mielestä. On siinä miljoona kertaa ennenkin ollut ihmisiä eikä Jäynä ole niitä pelännyt, ennemminkin ollut innoissaan menossa moikkaamaan.

En tiedä onko nyt taas joku kausi menossa kun muutama viikko sitten Jäynä meinasi purra poliisia. Ja jouluna siskoani Maria. Pentunahan tätä tapahtui enemmänkin mutta se näytti menneen jotakuinkin ohi, mitä nyt pieniä pelkoja on ollut, niinkuin jää, bussipysäkit ja heijastukset. Onneksi se ei ole päässyt puremaan ketään muuta kun minua sillon pentuna eikä ole suurempaa vahinkoa päässyt käymään. Nämä tilanteetkin tulee aina aivan yllättäen ja Jäynä reagoi todella vahvasti ja täysin varoittamatta. Saattaa mennä pitkän ainaa niinkuin ei mitään ja sitten taas. En vaan käsitä mikä niissä tilanteissa on niin pelottavaa että täytyy hyökätä. Nekun ei ole kummoisiakaan juttuja kun tuon aiheuttaa. Ei tässä auta kun olla entistäkin varovaisempi.